Oman kehon kautta oppimaan
Lapseni oli alle kouluikäinen, kun ensimmäisen kerran kuulin terapeuttien mainitsevan pojan kehnosta kehonkuvasta. Ajattelin tuolloin, että mitä hullua puhuvat, kaikkihan oman kehonsa hahmottavat. Myöhempinä vuosina opin, että aistien ongelmaton käsittely ei olekaan kaikille itsestäänselvyys.
Terveet lapset alkavat hyvin pieninä aktiivisesti tutkia itseään ja ympäristöään. Suullaan, käsillään, koko kehollaan. Tekemällä, kokeilemalla.
Vammaisilla lapsilla tällainen toiminta voi olla hyvin vähäistä tai se ei ole lainkaan mahdollista ilman läheisen apua. Heillä on pulmia aistien alueella, havainnoinnissa, toimintojen suunnittelussa ja aloittamisessa. He tarvitsevat ohjausta ja runsaasti kokemuksia omasta kehostaan, sen liikkeistä, erilaisista ympäristöistä, aistimuksista suhteessa ympäristöön ja itseensä.
Terapiat ja kuntoutus ovat tärkeitä, mutta arjen aktiivisuus ja yhdessä puuhaaminen on kehonkuvan kehittymisen kannalta korvaamattoman tärkeää. Kehitysvammaisen henkilön kanssa tehtävän mielekkyyttä edistää asiaan liittyvä luonnollinen ympäristö eikä leikinomaisuutta tule unohtaa aikuistenkaan kanssa. Toiminnan on hyvä olla mieluista ja motivoitunutta, jotta oppimista tapahtuisi. Tekemällä ja kokeiluja toistamalla, toistamalla, toistamalla oppii. On tärkeää, että kaikkein vahvimminkin vammaiset otetaan mukaan toimintaan, heidän omilla ehdoillaan. Angelmama
KEHONKUVA JA KEHON HAHMOTTAMINEN
Kehonkuva on ihmisen tietoinen ja tiedostamaton mielikuva omasta kehosta sekä liikkeessä että levossa. Kehonkuva muodostuu aistimuksista ja tuntemuksista, asennon muutoksista, fyysisistä kontakteista, tunnepohjaisista kokemuksista, mielikuvista. Toiminnan kautta lapsi saa tietoa kehon koosta, painosta, asennoista, liikkeistä. Se ohjaa ihmisen käyttäytymistä, voi vaikuttaa itsetuntoon, realiteettitajuun, sosiaalisiin suhteisiin, motoriikkaan. Kehonkuva on pohjana mm. luku-kirjoitustaitojen oppimiselle.
Hahmottaminen on opittava, se ei ole synnynnäinen. Sen edellytyksenä on normaalisti aistiva ja tietoa antava hermoston toiminta. Jos lapsella on puutteita aistitiedon vastaanottamisessa ja sen jäsentämisessä, silloin kehon hahmottamisessa on ongelmia.
Tuntemus eri kehonosien asennoista
matkimisleikit, seuraa johtajaa, peili: toinen lapsi toisen peilikuvana matkii asentoja, valokuvaaja leikki, ole niin pieni kuin osat, niin iso kuin osaat, valloita maata allesi paljon, vähän, vieritä pallo jalkojen vierestä, välistä, edestä, takaa, liikuta vain kättä, päätä, jalkaa, sormea, hernepussia kuljetetaan eri kehonosilla: jalkojen välissä, olkapäällä, käden päällä, selällä, leuan alla, kuvanveistäjä leikki; toinen lapsi ” muovailee” toisesta patsaan, roolivaateviestejä, pantomiimi; eri ammatteja, eläimiä, arkipuuhia esitetään ja toiset arvaavat, musiikin mukaan liikutaan ja kun musiikki loppuu muodostetaan ryhmiä siten, että esim. päät yhdessä, polvet jne., musiikin mukaan liikutaan ja kun musiikki loppuu tehdään ohjeen mukaan esim. , polvet maahan, napa seinään, liikuta vain varpaita, kosketa kattoa tms. ryhmän ja tilan mukaan., tutki vieritysleikki; lapset makaavat lattialla sumana ja yksi lapsi suman päällä poikittain. Suma alkaa kieriä samaan suuntaan ja tukki valuu pois päältä.
Oman liikumisen hallitseminen suhteessa ympäristöön
Teline- ja välineradat; liukumäki, portaat, penkit, puomit, slalomradat, karuselli, keinu, tunnelit, majat, peuhupaikat, pomppupatjat jne. …käytä monipuolisesti välineitä, piiloleikit: millaisiin paikkoihin vi mennä piiloon, mihin mahtuu piiloon kokonaan? Pallo on hyvä väline, esim. sen käytöstä: heitto kovaa, hiljaa seinään, kopittelu, vieritys, matkiminen, pallon kuljetus eri ruumiinosilla rataa pitkin, pönttöön vieritys: roskakori urin ja siihen vieritetään erikokoisia palloja, tunnelipallo: pallon voi myös antaa seuraavalle olan yli, pään yli, sivusta kiertäen jne. Pallokoulu (anna tasoitusta hitaammille ja epävarmoille), laiva on lastattu, koripallo: roskakori pöydällä tai puolapuilla, ilmapallojenpompitus, puhallus, pallon pitäminen purjekankaan päällä: lapset ja aikuiset pitävät reunoista, erikokoisten ja painoisten pallojen käsittely samanaikaisesti, tarkkuusheittoja palloilla, hernepusseilla, renkailla, kengurupallolla pomppiminen, erillisillä liikkumisvälineillä liikkuminen rataa pitkin.
Eri kehonosien tuntoaistin monipuolinen käyttö
Erilaisten materiaalien tunnusteleminen eri kehonosilla: hiekka, savi, vesi, vaahtokylpy, partavaahto, sormivärit, myös jaloilla ja koko keholla jos mahdollista. Lapsen ”rakentaminen”: taputellaan järjestyksessä lapsen kaikki kehonosat ja nimetään ne. Puhtaalla siveltimellä lapsen maalaaminen peilistä katsoen, lapsen ääriviivojen piirtäminen paperille, lattialla voi pallolla piirtää myös ääriviivat ja värittää koko lapsen. Kuumat ja kylmät esineet esim. vesipullot,silmät kiinni etsitään taikapussista esineitä: etsi samanlainen kuin toisessa kädessä
on, kerro minkälainen esine sinulla on kädessä, etsi pikkuauto jne., etsitään esineitä esim. makaronien joukosta, herneitten, styroksien, ”leikkaaminen” ja ”syöminen” … pullien voitelu, sokerin ripottelu yms., erilaisten kankaiden ja verhojen alle piiloutuminen, kankailla tuulettaminen, kankaan, päällä lapsen vetäminen, kankaalla keinuttelu jne., isojen peuhupatjojen, rouhesäkkien yms. kanssa painiminen syövät ensin, viimeisen = kerittävät jaloista ja käsistä toisten yli, sitten seuraavan jne., pukemis- ja riisumisleikit, piirissä viesti kulkee eri kehonosilla, körötys, heijaus, ryhmitys ovat hyvin tärkeitä.
Koonnut: erikoislastentarha opettaja Aini Sutinen ja toimintaterapeutti Anja Hänninen.
Lisää tietoa aiheesta Sensorisen Integraation Terapian yhdistys ry
Vinkkejä, linkkejä leikkeihin ja välineisiin: Nuori Suomi , Haukkarannan koulu, CP-liitto, Papunet, Malike, Solia Pajulahti